Vuosi 2022

 

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi on päättymässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) sekä pelastustoimen (pela) järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023, mutta luottamushenkilöorganisaatio on toiminut jo tämän vuoden.

 

Aika on ollut kiireistä ja työntäyteistä. Minulle henkilökohtaisesti tämä on ollut paluuta kalenteroituihin menoihin ja tiukkoihin aikatauluihin. Aluevaltuuston paikan lisäksi sain omalta ryhmältäni suuren luottamuksen, kun minut valittiin aluehallitukseen. Kokouksia, seminaareja ja iltakouluja on riittänyt. Esityslistat ovat välillä olleet todella pitkiä, joten aikaa asioihin paneutumiseen on kulunut. Virallisten kokousten lisäksi hyvinvointialue on järjestänyt valtuutetuille paljon koulutusta ja perehdytystä sote- ja pela-asioihin. Tämän lisäksi eri ministeriöt, liitot, järjestöt ja mitä erilaisemmat organisaatiot lähestyvät kutsuilla tilaisuuksiin, joissa ne haluavat kertoa omia näkemyksiään siitä, mitä hyvinvointialueilla pitäisi päätöksenteossa huomioida. Näihin tilaisuuksiin jokainen on tietysti voinut osallistua oman kiinnostuksensa mukaan. Itse olen yrittänyt osallistua mahdollisimman moniin tilaisuuksiin kuullakseni useita eri näkökulmia hyvinvointialueen toiminnasta ja oppiakseni uutta.

 

Kun hyvinvointialue aloitti toimintansa, sillä ei uutena organisaationa ollut sääntöjä tai toimintatapoja, minkä mukaan toimitaan. Ensimmäisenä päätöksenä aluevaltuusto hyväksyi hallintosäännön, jossa määritellään hyvänvointialueen johtamisjärjestelmä, toimielimet sekä tehtävien ja toimivallan jako eri toimielinten välillä. Vuoden aikana eri toimielinten kokouskäytäntöjä ja toimintaa on kehitetty. Päätöksenteossa on valmisteltu palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueelle. On päätetty mm. henkilöstön, toimitilojen, sopimusten ja monien muiden asioiden siirtymisestä Eksotelta ja Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueella on tehty myös tärkeitä johtajavalintoja. Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen valinnan lisäksi haettiin avoimessa haussa koko ylin johto, jotta saisimme parhaat mahdolliset henkilöt virkoihin. Talouteen ja tulevaisuuden tavoitteisiin on tehty suunnitelmia. Talousarvio 2023 on noin 33 milj. euroa alijäämäinen, investointisuunnitelmasta vuonna 2023 päätettävät investoinnit voidaan toteuttaa, mutta sen jälkeen uusista investoinneista päättäminen on haasteellista. Strategia vuosille 2023-2025 on tiivis ja kokoaa tulevaisuuden tavoitteet hyvin yhteen.

 

Hyvinvointialueella on vuonna 2022 ollut töissä vain muutama työntekijä. Eksoten ja pelastuslaitoksen viranhaltijat ovat oman työnsä ohella valmistelleet hyvinvointialueen päätöksiä. Ehkä tästä johtuen monet isotkin asiat ovat tulleet päätettäväksi nopealla aikataululla, viime hetkellä. On myös asioita, joihin joudutaan palaamaan uudelleen ensi vuonna, kun nyt ei ole ollut kaikkia tarvittavia tietoja käytettävissä päätöksenteossa. Valtiovallan taholta hyvinvointialueita koskevat päätökset ovat viipyneet, eikä sieltä tullut ohjeistus ole ollut aina selkeää. Valtiolta tuleva rahoitus on myös riittämätön ja rahoitusperusteisiinkin tarvitaan korjauksia. Näitä päätöksiä ei tehdä hyvinvointialueilla, mutta toivottavasti eduskunnassa tehdään. Vuoden 2022 aikana hyvinvointialueelle on haettu toimintatapoja ja toimintamalleja, joilla asiat saadaan sujuvasti eteenpäin ja toiminta on kitkatonta. Tämä työ jatkuu varmasti vielä tulevina vuosina, mutta hyvään alkuun on jo päästy.

 

Vuoden 2023 alussa palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille kaikki nykyiset palvelut jatkuvat ennallaan. Muutoksia kuitenkin tarvitaan ja niitä on varmasti tulossa lähivuosina. Suurin osa uusista johtajista aloittaa työnsä ensi vuoden alussa. Heidän työlleen on asetettu suuria odotuksia, että he saavat uudistettua ja parannettua toimintaa, jotta niukoilla resursseilla pystytään järjestämään kaikki lakisääteiset palvelut kattavasti ja laadukkaasti. Vuonna 2023 päätettäväksi tulee mm. seuraavia keskeisiä asioita:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, jonka ensisijainen tavoite on määritellä, miten palvelut toteutetaan hyvinvointialueella.
• Hyvinvointialueen kiinteistöomaisuudesta tehtävä kokonaisvaltainen kiinteistöjen kehittämissuunnitelma.
• Hyvinvointialueen strategiaan päätettyjen strategiakärkien 1) henkilöstöön panostaminen, 2) prosessit ja sujuvuus, 3) palveluiden porrastus, perustason vahvistaminen sisällön määrittely ja toimintasuunnitelmista päättäminen.
• Heikon taloudellisen tilanteen vuoksi tarvitaan myös useamman vuoden talouden tasapainotusohjelma.

 

Minulla on vahva luottamus hyvinvointialueen toimintaan, vaikka taloustilanne on heikko, emmekä itse voi vaikuttaa kaikkiin hyvinvointialuetta koskeviin asioihin. Asioita, joihin voimme vaikuttaa, on paljon. Ne eivät kuitenkaan tuota toiminnallisia ja taloudellisia parannuksia kovin nopeasti. Meidän hyvinvointialueellamme on yli puoluerajojen hyvä henki kehittää ja parantaa itsenäisesti alueen toimintaa. Toivottavasti saamme siihen aidon mahdollisuuden ja riittävästi aikaa.